Eilen tuli laitumelle uusi heppa. Myöhäinen lomanaloittaja on Leia, Dinan keväinen maastoilukaveri.

Mitäs sutinaa täällä alkoi olla, katselee Taika. Dina käyttää kaveria korvien rapsuttelutelineenä...

Dina, Emma, Esko ja Taika pitävät tiukkaa tiimipalaveria. Leia saa olla kyllä samassa aitauksessa...

... mutta liian lähelle ei auta änkeä. Tammatiimi ajaa uuden tulokkaan tiukasti kauemmas. "Esko on MEIDÄN mies, älä sä yritä tänne änkeä!"

Leia yritti tulla portille ihmisten luokse turvaan... "Tää tulis sinne puolelle aitaa takasin..."

Välillä pidetään taas palaveria oman joukkueen kesken.

Esko meni tutustumaan uuteen leidiin. (Kauhee määrä mäkäräisiä nyt sateiden jälkeen, kuten kuvasta näkyy...)

Ämmät ei hyvällä katso heidän ukkonsa vokottelua! ;) Menetkös siitä!!

Tehtävä suoritettu!

Ympäriinsä laukkailu taitaa myös olla ihan vaan kivaa... :D

Ja taas mennään...

... sinne tänne...

Rälläämisen jälkeen ruoka maittoi. Tälle näyttää mamman puudeli kolmen viikon laidunlomailun jälkeen. On se tainnu vähän pyöristyä, eikös?!

Ja vielä pakollinen korvakuva. Tädin luppakorvamuuliaasi. <3

KIITOS Sannalle vielä tämän viikon avuista Dinan hoitelussa!! :)

 

Kerrottakoon siis vielä, että Dinan imppari on parantunut kivasti, penisilliinikuuri loppui tänään. Dee on taas kerran ollut aivan mahtava potilas, se on niiiin helppo ja kiva hoidella! Piikitykset on saanut tehdä laitumella toisen tököttäessä ihan hievahtamatta aloillaan. Samoin haavan putsailu on sujunut hyvin. Ainoastaan neitokaisen kiinni saaminen laitumelta on välillä tuottanut päänvaivaa, se kun (ymmärrettävästi) on loppuviikkoa kohti antanut koko ajan huonommin kiinni pistelevälle tädille... Siinäpä onkin Sannan apu ollut korvaamaton! Tänään meinasi viimeinen lääkitys jäädä antamatta, kun Dina ei enää antanut Sannankaan pyydystää itseään. Ilman päitsiä saa kyllä tulla porkkanaa syöttämään, mutta päitsien kanssa turha yrittääkään tuumasi Dee aamulla kun yritettiin. Illallakin sitten vielä lampsi musta poispäin ensin, mutta kun vaan sinnikkäästi kävelin perässä, se yhtäkkiä päättikin taas ryhtyä kesyhevoseksi, kääntyi ja tuli luokse! Kumma tyyppi. Mutta nyt on siis penisilliinikuuri loppu ja haavakin näyttää aika hyvältä, vaikka ei ihan ummessa olekaan ja pikkuisen vielä turvottaa. Eiköhän se siitä. Ontunut Dina ei ole enää moneen päivään (kuten ehkä yllä olevista kuvista saattoi päätellä...)

Seuraavana harmina ovatkin sitten kengät, jotka viime päivien rallittelussa ovat kaikki löystyneet yhtäkkiä. Ja kengittäjät tietysti kesälomilla. *huoh* Sitäpaitsi toivoa sopii, että jos saan jonkun kengittäjän houkuteltua paikalle, saan sitten myös tuon vietävän kaviokkaan naarattua laitumesta kengitettäväksi...