Noniin... paljon on taas tapahtunut. Tässä teille pieni kuvakavalkadi viime päiviltä.

Maanantaina ei ehditty ratsastamaan, sillä tätitiimi vieraili raveissa! Loviisan raviradalla oli sateista, mutta väkeä silti riitti ja tunnelma oli tiivis.

Oppaana ja asiantuntijaedustajana meillä oli Riikka (vasemmalla). KotiKoutsi (keskellä) ja TätiIte (kameran takana) olivat raveissa ihan ekakertalaisia, Sanna (oikealla) oli jo konkari kaksien ravien kokemuksella. Asiaankuuluvasti toki totottiin oikein toden teolla. Tässä mietitään että mitä hevosta sitä seuraavassa lähdössä pelattaisiin....

KotiKoutsi osoittautui suorastaan onnekkaaksi, tai sitten sillä vaan oli silmää voittajille. Tässä Monté-lähdön voittaja, jonka hän bongasi välittömästi muiden joukosta: "Toi ukko näyttää vakuuttavalle, se voittaa!"

Tämä ei suinkaan ollut ainoa menestyjä, jonka Johanna bongasi, vaan voittoja tuli melkein joka lähdöstä! Oliko se sitten sitä aloittelijan onnea, vai missä piili salaisuus, se jää nähtäväksi, sillä raveihin lähdetään varmasti vielä uudelleenkin, oli siellä senverran kivaa! Tämän kuvan jälkeen alkoikin sitten sataa ihan todenteolla, eikä kuvaaminen enää onnistunut sitäkään vähää, mitä tähän asti. Ensi kerralla pitää muistaa ottaa se sateenvarjo mukaan...

Laitumella kävin sitten aiemmin päivällä myös kameran kanssa heilumassa samalla, kun vein Dinalle lisää prixiä. Hepat olivat selvästi lounastauolla. Tässä Dinan kaverina Taika.

Dina ja Dinan kesätukka... Ja sitä on yhtä paljon toisellakin puolella! ;)

Mamman söpis puudeli. <3

Sitten piti yrittää hakea vähän uusia kuvakulmia kun tyypit todella tylsästi vaan laidunsi koko ajan eivätkä tehneet mitään jännää... ;)

Dina oli kauheen utelias kun täti alkoi kyykkiä kummallisesti... "Mitä sä siellä möyrit? Onks siellä jotain hyvää? Anna mä tulen kanssa!"

Vähän meinas jo ruveta ahdistamaan, kun yksi jos toinenkin kaviokas rupesi uteliaaksi... "Miks sä makaat täällä mahallasi?" ihmettelee Taika.

Sinne jäivät nauttimaan olostaan ja elostaan sillä kertaa.

Eilen käytiin Tuulan ja Taikan kanssa maastoilemassa. Oli oikein mukavaa ja leppoisaa, Dee käyttäytyi jo paremmin kuntoon laitossakin ja pystyi ajoittain jopa seisoskelemaan ihan rauhassa paikallaan pihalla! Edistystä siis tapahtuu. Maastossa tosin meinasi yhdessä vaiheessa mennä herne nenuun, kun naapuritallin hevoset tulivat risteävältä polulta vastaan ja menivät edelle eikä tyhmä täti antanut lähteä ottamaan niitä kiinni. Silloin piti vähän esittää piffiä ja paffia ja tanssiaskeleita. Kotipihaan tultaessa vitsailin, että josko tällä kertaa saisin Dinalta kamat päältä ilman että se karkaa (kahdella edellisellä kerralla se nimittäin on päässyt karkuun, molemmilla kerroilla siinä vaiheessa, kun olen ollut ottamassa satulaa pois...). No, sehän kyllä onnistui, mutta sitten molempien hevosten seisoessa turvallisesti riimuissa ja kiinni päätti Taika saada pienet sätkyt jaloissaan olevasta puutarhaletkusta. Ja Dinan piti tietenkin kanssa saada sätky kun kaverikin kerran sai ja se kiskaisi itsensä irti puomista. Ja ei muuta kun karkuretkelle taas. Aiemmilla kerroilla neiti on vaan lampsinut muutaman metrin päähän jonkun kaverin kylkeen kiinni mutta tällä kertaa arvon neiti suunnisti laitumella odottavien ystävien seuraan. Ja matkaahan on se parisataa metriä. Ei siinä vielä mitään, mutta kun tämä älykkö päätti mennä laitumien väliin aidattua ojaa myöten... Eli siis tunki itsensä pari metriä leveään kujaan, jossa on oja ja molemmin puolin sähkölanka. Mutta ehjin nahoin sieltäkin päästiin pois ja ketterästi Dee ojassa loikki menemään... *huoh*

Tänään mun oli tarkoitus mennä kokeilemaan, josko päästäisiin kunnialla ihan yksin maastoon. Jäi kokeilematta, kun en saanut arvon tammaa kiinni laitumelta. Tämä tyhmäily ei nyt kyllä mennyt yksin Dinan piikkiin, vaan Emma oli selvästi päättänyt, ettei Dina nyt lähde minnekään ja kävi häätämässä sen pois mun luota. Nice. On tää sitten hauska harrastus tää ratsastus! ;)