Tänään TätiIte harrasti Leijonankesytystä, kun KotiKoutsi korjaili tädin tekemiä vaurioita toista päivää Dinan satulassa... Positiivisena puolena kerrottakoon, että tänään saatiin sentään yksi "Se ei näytä yhtään hassummalta tossa" - kommentti! :) Minkä siis allekirjoittanut otti kovasti kehuna.

Viikolla on ehditty pärtsäillä maastossa (täysiä ja tosi kovaa - mageeta!) sekä käydä tunnillakin. Kenttäratsastus (siis ei se laji, vaan kentällä ratsastaminen) vaan ei ole taas oikeen lähtenyt tädillä sujumaan ja tunnilla oli toissapäivänä hetkittäin melko tuskaisaa. Minkä seurauksena Koutsilla oli eilen Dinan kanssa tuskaisaa. Tänään meni jo paremmin. :)

Nyt on tehty uusi sotasuunnitelma: Enemmän tunteja. Enemmän tunteja Leijonan kanssa. Enemmän yksityistunteja Dinan kanssa. Enemmän KotiKoutsi Dinalla ja TätiIte Leijonalla. Leijona on kuitenkin Dinaa parempi harjoitteluratsu siinä suhteessa, että se on tasaisen vakaa ja taitava. Yksityistunneilla Dinan kanssa mennään "back to basicks" eikä siis tehdä mitään vaikeeta. Tarvittaessa mennään sit vaikka pelkkää ravia ympyrällä kunnes se sujuu jne. Leijonan kanssa yritetään sitten harjoitella vaikkapa avotaivutusta, jos sitä sitten joskus osais ratsastaa Dinallakin... ;)

Toiveikkaana täällä ollaan, työtä vaan on kovasti edessä. Mut onneks se on useimmiten tosi kivaa! :) Ja ei voi (taas) kun kiittää Koutsia, joka jaksaa uurastaa meidän tumpelompien eteen. :) Kiitos.

ps. Myös Dinan, minun ja Tiimin sivuja päivitetty + kuvia laitettu niille!