Taisi olla viime viikolla, kun tallille ajellessani alkoi sadella lunta. Kun pääsin viimeiselle peltosuoralle asti, kyse alkoi olla jo lumituiskusta. Oikeanpuoleinen ajokaistakin oli käytännössä ajokelvoton kinostuneen lumen takia. Hepat oli jo otettu sisälle lumimyrskyn alta, tallin eteisessäkin oli lunta nilkkaan asti kun tuisku oli puhaltanut oven alta sisään... Dinaa kuntoon laitellessani kuuntelin kun tuuli suorastaan ulvoi nurkissa ja kattopellit kolisivat. Lunta tuiskutti vaakasuoraan. Mietn jo hetken että onkohan tässä mitään järkeä, mutta kun kerran olin paikalle ajanut ja hevosen varustanut niin lähdimpähän kuitenkin kentälle. Ajattelin vaan, että eihän siellä kauaa ole pakko olla... Ja onhan kentällä valot ainakin, päinvastoin kuin maastossa.

Kentälle vievällä tiellä oli liioittelematta Dinaa ryntäisiin asti lunta. Se oli ainoa kohta, kun tamma kerran pysähtyi ja vilkaisi minuun hieman kysyvästi, että oletkos ihan oikeasti tosissasi. Ja kun kehoitin vaan jatkamaan matkaa, niin urhoollisesti se kahlasi sadan metrin matkan kentälle, vastatuuleen. Kentälle oli toiseen päähän kinostunut lunta, mutta toiselle puolen saatiin muodostettua mukavasti iso rinki suoraan valon alle. Ja niin vaan tehtiin lumituiskussa ihan normaali treeni, Dina oli suorastaan ilo ratsastaa. Todella mukava, pehmeä, rento ja yhteistyöhaluinen! Siinä ratsastellessani mietin, että kuinka kultainen voi hevonen olla? Ihan jokainen ei olisi moiseen säähän mukisematta lähtenyt ja tehnyt vielä töitäkin oikein iloisin mielin!

Ja sitten se itsekritiikki:

Ei se ratsu alta katoa vaikkei sitä koko ajan tuijottaisikaan... Ja oikeasta (sisä)ohjasta ei myöskään olis tarvis kiskoa ihan hysteerisesti koko ajan.

Ja missä on vasen jalka missä?

Ja taas se katse.... *huoh*

Tää kuva piti vielä laittaa, kun kymmenistä kuvista tämä oli ainoa, missä täti edes vähän vilkuilee eteensä... Jotta näin. Ja miks noi varpaat osoittaa kuvaajaa eikä eteenpäin? Sekin vielä.

Eihän nämä mitään uusia asioita olleet. Mutta jospa julkinen häpeä auttaisi, ja saisi viimein jonkun ryhtiliikkeen aikaan. ;) Katseen ja vasemman jalan lisäksi korjattavaa olisi myös oikeassa kyljessä, joka lysähtää kasaan ja koko yläkropassa ja lantiossa, jotka kääntyy ihan ihme mutkalle ja haittaa vasemman kierroksen ratsastamista. Tosin tuon katseen korjaaminen auttaisi jo paljon koko ryhtiin. Katsotaan vaikka keväällä uudestaan, jookos?!

Vähän vielä liikkuvaa kuvaa. Dina on hieno ja kultainen, kun sietää tädin harjoittelua. <3